Osa 3

Sivukyliä pitkin Laineen talolle

Kun laitilalaisten bändien treenipaikkana ollut Käräjätalo purettiin 1981, niin nuorisosihteeri Kari Aavasaari sai järjestettyä keskustan tuntumasta Opistotalon läheltä ns. Laineen talon bändien uudeksi harjoituspaikaksi. Nykyään siinä toimii kaupungin ryhmäperhepäivähoito. Kunnan suunnasta tulleista ukaaseista huolimatta tottakait joissakin kämpissä soittamisen ohessa joskus myös biletettiin, juotiin viinaa, pidettiin ”mopokerhoa”. Jollekin taisi välillä talo olla asumispaikkanakin. Mutta joku tolkku oli silti mukana; talo haluttiin pitää soittajien käytössä ja arvokkaita soittimia varjeltiin voroilta.

Kuvan vasemmassa ylälaidassa kahden kuistin Käräjätalo, joka toimi vanhuutensa päivinä myös bändien viriilinä treenipaikkana. Talo purettiin 1981. [Tämä kuva on Jukka Vehmaksen kulttuurivarastoista ja hänen arvionsa mukaan valokuva on otettu melko varmasti alkukesästä 1956. Lisätietoja saa kirjasta Laitila 1900-luvulla.]

Moonshiners tiputtelee uusia soittajia mukaan

Laineen talon ensimmäisiä uusia bändejä oli koulun musiikkiluokan jamipohjaisten opettelujen jälkeen perustettu Moonshiners. Instrumentaalista hevirokkia soittivat Sami Soini rummut, Timo Heinonen basso ja Riku Koskinen ja Mauri Mikkola kitarat.  Bändi teki muutaman keikan. Soini muisteli miten he olivat Heinosen kanssa tilanneet koulukeikalle tuhdisti kylmäpakattua hiilihappojäätä. Jostain hommattiin iso pataviritys ja siihen ”roudari”  Vihavaisen Pepe kantoi  käytävältä hiki hatussa vettä ja sai aikaan aivan ihan helvetillisen höyryämisen.  Oli vähän manuaalisempi savukone, mutta asiansa ajoi. Bändi toimi vuoteen -84.

Mad Monsters järjestää discoa ja yleisöä

Vuonna 1981 pikkuserkut Wellu Rantala kitara ja laulu, Harri Jakonen basso ja rumpali Petri Tanhuanpää päättivät myös jostain syystä perustaa bändin. Treenikämppä oli Silossa Jakosten vanhassa asuinrakennuksessa. Keikkojen suhteen herrat olivat varsin kekseliäitä: he järjestivät discoja Poterossa ja kuinka ollakaan, pääesiintyjänä oli heidän Mad Monsters –yhtyeensä.  Myöhemmin yhtye sai pari isompaakin keikkaa mm. Eppu Normaalin kanssa samassa rokkiteltassa Laitilassa. (Kyseessä oli Rock-Syke konsertti Tuunan kentällä -86 ja esiintymässä Monstersien ja Eppujen lisäksi olivat paikalliset Nefernefernefer, RAN ja Alex Stone Group.)

Mötikät hiipui 80-luvun lopussa, mutta myöhemmin Tanhuanpää houkutteli Rantalan Ugiin jammailemaan muutaman tyypin kanssa, ja siitä kehkeytyi bändi Viides vuodenaika. Miehistöt vaihtelivat, mutta ensimmäinen bändin nimeä kantanut LP ilmestyi -97. Tarina kuitenkin jatkuu myöhemmin, kun Rantalasta tulee tohtori.

Mad Monstersien bändikamat komiassa ojossa soittotorpan nurkassa.

Alex Stone Group

ASG treenaili ensin Kalannissa, ja alkuperäiskokoonpanon muodostivat Kimmo ”Kike” Jokila rummut, Juha Lohisto basso ja Aki Wahlman kitara. Wahlman siirtyi kuitenkin pian kokkiopintojen suuntaan, ja laulajaksi tuli Jouko ”Zoke” Tissari. Lohiston lopetettua Kike pyysi Mikkolaa ja Heinosta mukaan bändiin ja treenipaikaksi vaihtui Laineen talo.  Omaa englanninkielistä heavya esittänyt orkesteri teki tällä kokoonpanolla keikkoja jonkun verran.

Mikkola muistaa erään ilmestyksenomaisen välikohtauksen, kun ASG oli valmistautumassa Kalannin urheilutalolla keikkailtaan. Eräs bändin jäsenistä tuli säikähtäin paikalle ja ilmoitti että nyt oli vissiin järki lähdössä! Hän oli äänien takia kurkannut pukuhuoneen saunaan ja nähnyt siellä lauteilla tummahipiäisiä kavereita turkit päällä. Asiaa lähdettiin miesvoimin tarkistamaan ja toden totta, näin oli. Siellä oli kuvatunlainen, eräs nelihenkinen ulkomainen breakdance-ryhmä vähän Suomen talvea lämmittelemässä veks ennen illan esiintymistään.

Wellcome Band ja RAN

Jyrki Lemmetillä oli yhtye nimeltä Wellcome Band jossa hänen lisäkseen olivat eri paikkakunnilta Jussi Zenger basso, Erik Gylphe laulu ja rumpalina Kari ”Happo” Haapanen, jonka tilalle tuli viime vaiheissa Pasi Laihonen.  Tämän jälkeen -84 muodostettiin uusi bändi RAN, jossa soittivat Lemmetti,  Laihonen, Heikki isotupa basso ja Kari Antila kitara & koskettimet. Laulajaksi tuli Uudenkaupungin suunnasta Timo Rainio.  Bändi soitti englanninkielistä melodista hardrockia. Rainion jälkiarvion mukaan bändissä oli paljon soittotaitoa ja vielä enemmän taiteellisuutta. RAN teki vajaat 10 keikkaa.

Tapahtuu samoihin aikoihin toisaalla

Sillantakana Tuomisen kämpässä -85 tietämillä virittelivät ahkerasti ensimmäistä oikeaa bändisoitantaansa Mika Tuominen rummut, kitaroissa Joni Malmberg ja Henri Aitakari ja Marko Laurén basso. Myöhemmin hekin saivat Laineen talon vintistä oman kämpän, ja Waste Bit – bändi syntyi.  Edellä mainittujen lisäksi vuorollaan siinä soittivat myös Mika Rinteelä rummut, Esa Reivo basso ja saxofoni ja laulajana raspikurkku Juha Laihonen, joka oli vaihtanut Perkkolasta ostetun kitarastyrkkarinsa mikrofoniin. Joni Malmberg muistelee erityisellä lämmöllä näitä nuoruuden rock-aikoja – hauskaa pidettiin, naisia oli käsivarret täynnä ja ego oli suurempi kuin Stormchildin keikkabussi. Mikä oli suuri sekin. Hukkapalasta muotoutui myöhemmin Snake Eyes.

Aivan samoihin aikoihin Rantasen autotallissa Huovinmäentiellä myös nuori rokki jytisee. Crypt –orkesteri oli Michael Rantanen laulu ja basso, Sami Tuuna kitara, ja Mika Luoto rummut. Myöhemmin mukaan tuli toiseksi kitaristiksi Niko Järvinen. Hevi soi, paitsi aika usein ei, kun autotallissa myös majaillut kani söi piuhoja poikki. Saattoi olla kyllä ihan kostotoimenpide metelistä.