Osa 10

Tuoreet kattaukset tämän päivän bändeistä, joissa jyrisee paljon laitilalaista soittovoimaa ja vimmaa.

Koveri

Tiukka bilebändi soittaa keikoillaan nimensä mukaisesti suomirokin parhaimmistoa. Laulajina ovat Aleksi Kaitila ja Noora Maantila, Ona Salminen ja Alexi Sukari kitarat, Mane Maukone basso ja Sammy Speedzter rummut. Bändi on ollut koossa vuodesta -09 ja keikkaa pukkaa.

Routalempi

Alun perin kun bändi perustettiin -09 miehillä oli tarkoitus soittaa suomalaista rautalankaan päin kääntyvää tanssimusiikkia, vähän Agentsien ja Yölinnun tyyliin. Ajan myötä Routalemmen setti on monipuolistunut mm. vanhemman rock and rollin suuntaan. Tyylillä tehdyn muutoksen on yleisökin vastaanottanut mielihyvin – vuotuinen keikkatahti on nyt 70 kieppeillä, kysyntää olisi enempään jos sivuprojektit antaisivat myöten. Routalemmessä soittavat Matias Heikkilä kitara, Jaakko Kentta basso, Rami Kettunen rummut ja nykyinen laulaja-kitaristi on Ilkka Hokkanen Turusta. Hänen edeltäjänsä oli Samuli Manninen. Routalempi on tarvittaessa lohjennut myös duo –keikoille pienempiin baareihin, mutta nyt taas tehdään keikkaa koko bändillä säännöllisesti. Orkesterin hyvällä tatsilla tehtyihin kotisivuihin kannattaa tutustua.

http://www.routalempi.fi/

Malvo

Laitila-Raisio-Turku akselilla operoiva yhtye, joka soittaa suomenkielistä trashmetallia, jossa vaikutteita hc-punkista ja deadmetallista. Nykyinen kokoonpano: Wille Pokki laulu, Lauri Holm kitara, Markus Hurme rummut ja Samuli Varjonen basso. Entiset jäsenet Timo Metsäjoki basso ja Harri Metsäjoki laulu. Malvo sai alkunsa syksyllä -03, kun insinöörioppiin lähteneet Hurme ja Holm saivat soittokämpän Rauman treenitiloista. Kotiseutuhenkisesti nimeksi tuli Malvo – se on murteellinen ilmaisu Hurmeen kotikylästä.  Meijerille bändi siirtyi -09. Bändin biisien inspiraationa ovat toimineet alusta asti ”ihmiset ja populaarikulttuurin vittumaiset ilmiöt.” Bändiltä on ilmestynyt EP-demoja ilmaisina internet –julkaisuina: Nälkäkuolemantie -08, Tulikomentoja -09, Ruostenaulat -10, Romurautaesirippu -11. Keikkoja on kertynyt parikymmentä. Tänä vuonna yhtye tekee pitkäsoiton.

http://www.malvo.net/

Malvo – kun puhe ei riitä...

Jeeves had a heart attack

Tämä elämäniloisempaa punkkia vääntävä kokoonpano juontaa samaisesta Malvosta, mutta vähän eri roolijaoin – Lauri Holm rummut,  Markus Hurme laulu ja kitara, Wille Pokki basso ja taustalaulu. Esikuvina ramopunkmusat, hyvät leffat, action -ja retropelit. Julkaisuina 6 biisin demo viime vuodelta – löytyvät myös netistä.

http://jeevespunk.blogspot.fi/

Bottleneck Boom

Pasi Laihonen laulu, Jyrki Varjo kitara, Petri Korsman basso ja Mika Luoto rummut. Tämän -07 kootun bändin eteen tehtiin paljon töitä. Kokonaan uutta mureaa rockmateriaalia, ja keikkaakin tuli jo piikkiin. Sitten kävi niin, että basisti yksinkertaisesti vain lähti bändistä juuri keikkavaihteen kynnyksellä. Albumi biiseineen on masterointia vaille valmis, ja laitilalaisen rockin ikiliikkujat Laihonen ja Varjo ovat vakaasti sitä mieltä, että kyllä se jossain vaiheessa julkaistaan. Ja jos sovelias bassomaakari löytyi, niin ehkä koko bändikin kiristetään uudelleen keikkakuntoon. 

Todettakoon myös että Varjo omaa perinpohjaiset taidot rakentaa itse laadukkaita kitaroita ja resonaattoreita. Muita vaikealla soitinrakentamisen hienosäätöhinkkaus -alalla kunnostautuneita  paikkakuntalaisia ovat mm. Timo Heinonen, Henri Aitakari ja Sami Soini.

SFO

Eli Suomi Finska Orchestra, jossa soittavat Sauli Jokinen, Juho Laihia, Juho Isotalo ja Eemeli Turpeinen. Ohjelmisto koostuu äijäasenteella vedettävistä suomirokin kestohiteistä. Akustista hulluttelua rumpujen ja basson tahdistamana. Yhtye on epäilemättä matkalla kelpo bilebändiksi.

SFO Facebookissa.

Sataratas

Laulaja Juhana Sarkki perusti bändin -08 Mour in Vain:sta tulleen kitaristin Niklas Remmerin kanssa. Toisena kitaristina Roope Raittinen ja basistina Topias Halonen. Asepalvelukset ovat haitanneet bändin vaiheita, mutta uuden rumpalin myötä on tarkoitus vetäistä työrukkaset kätehen ja ryhtyä tosimielellä tekemään töitä bändin kehityksen ja EP:n eteen. Musiikkityyli on rehellistä melodista suomalaista metallia. Keikkoja on Meijerillä treenaavalle yhtyeelle kertynyt kymmenkunta.

   

Undone Fate

        

Undone Fate

Tällä kokoonpanolla bändi on ollut koossa marraskuusta -11: kitaristit Jesse Heinonen ja Jere Rosted, Vili Mäkinen basso ja Lauri Toivola rummut. Orkesterilla on tarkoitus luoda kunnianhimoisesti uudenlaista melodista metaltyyliä ja tehdä luonnollisesti paljon keikkaa. Heinosella oma tavoite rokinräimeen ohessa myös säveltää klassinen sinfonia. Ensimmäiset keikkakokemukset on saatu, tie on bändillä auki eteenpäin.

Osa 3

Sivukyliä pitkin Laineen talolle

Kun laitilalaisten bändien treenipaikkana ollut Käräjätalo purettiin 1981, niin nuorisosihteeri Kari Aavasaari sai järjestettyä keskustan tuntumasta Opistotalon läheltä ns. Laineen talon bändien uudeksi harjoituspaikaksi. Nykyään siinä toimii kaupungin ryhmäperhepäivähoito. Kunnan suunnasta tulleista ukaaseista huolimatta tottakait joissakin kämpissä soittamisen ohessa joskus myös biletettiin, juotiin viinaa, pidettiin ”mopokerhoa”. Jollekin taisi välillä talo olla asumispaikkanakin. Mutta joku tolkku oli silti mukana; talo haluttiin pitää soittajien käytössä ja arvokkaita soittimia varjeltiin voroilta.

Kuvan vasemmassa ylälaidassa kahden kuistin Käräjätalo, joka toimi vanhuutensa päivinä myös bändien viriilinä treenipaikkana. Talo purettiin 1981. [Tämä kuva on Jukka Vehmaksen kulttuurivarastoista ja hänen arvionsa mukaan valokuva on otettu melko varmasti alkukesästä 1956. Lisätietoja saa kirjasta Laitila 1900-luvulla.]

Moonshiners tiputtelee uusia soittajia mukaan

Laineen talon ensimmäisiä uusia bändejä oli koulun musiikkiluokan jamipohjaisten opettelujen jälkeen perustettu Moonshiners. Instrumentaalista hevirokkia soittivat Sami Soini rummut, Timo Heinonen basso ja Riku Koskinen ja Mauri Mikkola kitarat.  Bändi teki muutaman keikan. Soini muisteli miten he olivat Heinosen kanssa tilanneet koulukeikalle tuhdisti kylmäpakattua hiilihappojäätä. Jostain hommattiin iso pataviritys ja siihen ”roudari”  Vihavaisen Pepe kantoi  käytävältä hiki hatussa vettä ja sai aikaan aivan ihan helvetillisen höyryämisen.  Oli vähän manuaalisempi savukone, mutta asiansa ajoi. Bändi toimi vuoteen -84.

Mad Monsters järjestää discoa ja yleisöä

Vuonna 1981 pikkuserkut Wellu Rantala kitara ja laulu, Harri Jakonen basso ja rumpali Petri Tanhuanpää päättivät myös jostain syystä perustaa bändin. Treenikämppä oli Silossa Jakosten vanhassa asuinrakennuksessa. Keikkojen suhteen herrat olivat varsin kekseliäitä: he järjestivät discoja Poterossa ja kuinka ollakaan, pääesiintyjänä oli heidän Mad Monsters –yhtyeensä.  Myöhemmin yhtye sai pari isompaakin keikkaa mm. Eppu Normaalin kanssa samassa rokkiteltassa Laitilassa. (Kyseessä oli Rock-Syke konsertti Tuunan kentällä -86 ja esiintymässä Monstersien ja Eppujen lisäksi olivat paikalliset Nefernefernefer, RAN ja Alex Stone Group.)

Mötikät hiipui 80-luvun lopussa, mutta myöhemmin Tanhuanpää houkutteli Rantalan Ugiin jammailemaan muutaman tyypin kanssa, ja siitä kehkeytyi bändi Viides vuodenaika. Miehistöt vaihtelivat, mutta ensimmäinen bändin nimeä kantanut LP ilmestyi -97. Tarina kuitenkin jatkuu myöhemmin, kun Rantalasta tulee tohtori.

Mad Monstersien bändikamat komiassa ojossa soittotorpan nurkassa.

Alex Stone Group

ASG treenaili ensin Kalannissa, ja alkuperäiskokoonpanon muodostivat Kimmo ”Kike” Jokila rummut, Juha Lohisto basso ja Aki Wahlman kitara. Wahlman siirtyi kuitenkin pian kokkiopintojen suuntaan, ja laulajaksi tuli Jouko ”Zoke” Tissari. Lohiston lopetettua Kike pyysi Mikkolaa ja Heinosta mukaan bändiin ja treenipaikaksi vaihtui Laineen talo.  Omaa englanninkielistä heavya esittänyt orkesteri teki tällä kokoonpanolla keikkoja jonkun verran.

Mikkola muistaa erään ilmestyksenomaisen välikohtauksen, kun ASG oli valmistautumassa Kalannin urheilutalolla keikkailtaan. Eräs bändin jäsenistä tuli säikähtäin paikalle ja ilmoitti että nyt oli vissiin järki lähdössä! Hän oli äänien takia kurkannut pukuhuoneen saunaan ja nähnyt siellä lauteilla tummahipiäisiä kavereita turkit päällä. Asiaa lähdettiin miesvoimin tarkistamaan ja toden totta, näin oli. Siellä oli kuvatunlainen, eräs nelihenkinen ulkomainen breakdance-ryhmä vähän Suomen talvea lämmittelemässä veks ennen illan esiintymistään.

Wellcome Band ja RAN

Jyrki Lemmetillä oli yhtye nimeltä Wellcome Band jossa hänen lisäkseen olivat eri paikkakunnilta Jussi Zenger basso, Erik Gylphe laulu ja rumpalina Kari ”Happo” Haapanen, jonka tilalle tuli viime vaiheissa Pasi Laihonen.  Tämän jälkeen -84 muodostettiin uusi bändi RAN, jossa soittivat Lemmetti,  Laihonen, Heikki isotupa basso ja Kari Antila kitara & koskettimet. Laulajaksi tuli Uudenkaupungin suunnasta Timo Rainio.  Bändi soitti englanninkielistä melodista hardrockia. Rainion jälkiarvion mukaan bändissä oli paljon soittotaitoa ja vielä enemmän taiteellisuutta. RAN teki vajaat 10 keikkaa.

Tapahtuu samoihin aikoihin toisaalla

Sillantakana Tuomisen kämpässä -85 tietämillä virittelivät ahkerasti ensimmäistä oikeaa bändisoitantaansa Mika Tuominen rummut, kitaroissa Joni Malmberg ja Henri Aitakari ja Marko Laurén basso. Myöhemmin hekin saivat Laineen talon vintistä oman kämpän, ja Waste Bit – bändi syntyi.  Edellä mainittujen lisäksi vuorollaan siinä soittivat myös Mika Rinteelä rummut, Esa Reivo basso ja saxofoni ja laulajana raspikurkku Juha Laihonen, joka oli vaihtanut Perkkolasta ostetun kitarastyrkkarinsa mikrofoniin. Joni Malmberg muistelee erityisellä lämmöllä näitä nuoruuden rock-aikoja – hauskaa pidettiin, naisia oli käsivarret täynnä ja ego oli suurempi kuin Stormchildin keikkabussi. Mikä oli suuri sekin. Hukkapalasta muotoutui myöhemmin Snake Eyes.

Aivan samoihin aikoihin Rantasen autotallissa Huovinmäentiellä myös nuori rokki jytisee. Crypt –orkesteri oli Michael Rantanen laulu ja basso, Sami Tuuna kitara, ja Mika Luoto rummut. Myöhemmin mukaan tuli toiseksi kitaristiksi Niko Järvinen. Hevi soi, paitsi aika usein ei, kun autotallissa myös majaillut kani söi piuhoja poikki. Saattoi olla kyllä ihan kostotoimenpide metelistä.